Kelloja rukattiin taas ja siirryttiin talviaikaan. Jotenkin tuntuu, että ihmiset valittivat siitä nyt entistä vähemmän, mutta kyllä heitäkin yhä löytyy. Tässä maassa elää jo yksi sukupolvi, jonka elämään kellojen siirtely on aina kuulunut, eli on heille normaalia elämää. Kovaa ääntä siis ilmeisesti pitävät vanhemman polven edustajat, joille asia tunuu kolmen vuosikymmenen jälkeenkin yhä olevan uusi. Facebookissa esiin on vedetty jopa tutkimuksia, joissa ajan siirtely todetaan suorastaan epäterveelliseksi.
Viisareitten siirrolla pyritään saamaan säästöjä. Arvostelijat ovat siinä oikeassa, että ei Suomessa noita säästöjä juuri synny. Ajan siirtäminen vaikuttaa ehkä hieman keväällä ja syksyllä, mutta muutenhan kesä on meillä yhtä valoa. Minulle itselleni ajan siirto onkin enemmän henkinen juttu. Se rytmittää vuoden kulkua vähän samalla tavalla kuin suuret juhlat. Ja ennen kaikkea se pitää meidät yhteydessä muuhun Eurooppaan. Suomi on jo ajat sitten astunut ulos syrjäisestä kolostaan osaksi kansainvälistä maailmaa. Minusta on hieno juttu, että meidänkin kellomme käyvät muun Euroopan rytmissä. Toinen vaihtoehto olisi jättää kellot siirtämättä ja elää Venäjän tahtiin. Mieluummin Eurooppa, kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti