Tässä suora lainaus Wikipediasta:
"Autoilijoiden keskuudessa kunnioitus suojateitä kohden on poliisin mukaan vähentynyt. Entistä harvempi autoilija pysähtyy suojatielle päästääkseen odottavan jalankulkijan tien ylitse.[5] Autoilijat lähtevät aikaista herkemmin pakoon kolaroituaan suojatiellä kevyen liikenteen kanssa, sen sijaan että jäisivät antamaan ensiapua ja selvittämään tapahtunutta.[6] Etenkin lapsille suojatien ylittäminen voi olla pelottava kokemus, koska autoilijat eivät aina pysähdy antamaan tilaa suojatielle, kuten tieliikennelaki heitä velvoittaa."
Teksti on vuodelta 2009, mutta tuoreiden tutkimusten mukaan tilanne ei ole kohentunut, pikemminkin päinvastoin. Itselläni ei ole aiheesta kokemusta kuin muutamasta maasta Suomen ulkopuolella. Niiden mukaan jalankulkijasta piittaamattomuus on suomalainen ilmiö. Ulkomailla enemmän ravaavat tuttavat vahvistavat asian. Ei kuulemma tarvitse mennä kuin eteläiseen naapurimaahamme niin meininki on jo aivan toinen.
Kyselyissä autoilijat ovat meillä valittaneet, että jalankulkijoita on vaikea nähdä. Kumma kun ne ulkomailla näkyvät niin hyvin. Kyllä kyseessä on asennevamma.
Syy miksi puutuin tähän ikuisuusaiheeseen on viime viikkoina tekemäni hämmästyttävä havainto. Olen alkanut liikkua kaupungilla invalidin sähkömopolla ja kas kummaa, autoilijat antavat tietä. Joskus tulee mieleen Kanarian reissu. Siellä tuntuu ettei tarvitse kuin vilkaista suojatien suuntaan, niin autot pysähtyvät. Sähkömopon kanssa liikkuessa samoin käy tavan takaa - ei kylläkään aina - Suomessakin. Eli tunnelin päässä on valoa. Virossa kuulemma asia saatiin kuntoon säätämällä hirmuiset rangaistukset suojatiellä sattuville onnettomuuksille. Minusta olisi mukavaa jos asia saataisiin Suomessa kuntoon asennekasvatuksella. Peloteltaisiin vasta sitten jos muu ei auta. Omat kokemukseni osoittavat, että mahdollisuuksia kyllä on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti