Ahkeruus kovankin onnen voittaa

Uskon, että jokaisessa ihmisessä on kuva piilossa, se pitää vain löytää. Kuvan nuorta naista kuvasin useaan otteeseen kolmen vuoden ajan. Syntyneet kuvat eivät olleet huonoja, mutta eivät myöskään mitenkään rutiinista poikkeavia. Kunnes kova yrittäminen lopulta palkittiin Tuloksena oli oheinen kuva, joka kuuluu omiin suosikkeihini. Jälkeenpäin katsottuna idea näyttää yksinkertaiselta, mutta niinhän aina on. Ei kovan työn kuulukaan näkyä lopputuloksessa. Kuvan tekee arvokkaammaksi vielä se, että tuo kuvauskerta jäi tämän mallin kanssa viimeiseksi. Tuntuu hyvältä, että tästäkin ihmisestä se kuva löytyi.

Kyllä syitä löytyy

Olen julkaissut tämän tekstin 11.11.2012. Olen aivan äimän käkenä, sillä teksti voisi aivan hyvin olla tätä päivää (nyt on 23.6.2014). Onko tämä osoitus ennustajan lahjoistani? Ei, vaan siitä, miten virheelliseen turvallisuudentunteeseen suuri yleisö on onnistunut vaipumaan. Miten ihmiset saisi ymmärtämään, että jotain tarttis tehdä!

Facebookissa käytiin keskustelua ydinvoimasta. Sen pohjana oli useiden tutkijoiden yhdessä julkaisema vetoomus jossa todisteltiin, että ilmastonmuutoksen vuoksi ydinvoima on ainoa järkevä vaihtoehto.Millään muulla tavalla ei saada synnytettyä tarpeeksi sähköä luontoa rasittamatta.

Minä en kannata ydinvoimaa. Kirjoitin omana kommenttinani, että vetoomuksen koko lähtökohta on väärä. Jos kulutus kasvaa nykyistä vauhtia niin ovat kyllä oikeassa - ydinvoimaa tarvitaan. Mutta kulutukseen juuri mielestäni pitäisi puuttua. Jatkuva kasvu ei ole mahdollista. Jo nyt länsimaissa kulutetaan luontoa niinkuin maapalloja olisi monta kappaletta. Jos ajatellaan järjellä niin raja on jo tullut vastaan. Meidän on ryhdyttävä säästämään enrgiaa. Silloin sen synnyttäminenkin asettuu uusiiin raameihin.

Muutama keskustelija oli samaa mieltä kanssni. Enemmän kuitenkin löytyi vastaväitteitä. Olen ennenkin hämmästynyt sitä loputonta luovuutta jota ihmiset käyttävät löytääkseen perusteluja sille, että heidän ei tarvitse tehdä mitään. Tämän hetken kovin sana tuntuu olevan vetoaminen siihen, että kiinalaiset kumminkin kuluttavat. Siinä rinnalla pienen Suomen säästöillä ei ole mitään vaikutusta.

Tuo ajatus kuulostaa päällisin puolin niin oikealta, että on vaikeaa selittää miksi se on silti täysin vinksahtanut. Omalta kohdaltani ajattelen sen niin, että kun kiinalaiset kuluttavat sen minkä kuluttavat, niin minun tehtäväni ei ole omalla pikku kulutuksellani vielä varmistaa asia ja lyödä viimeinen naula kirstuun. Pänvastoin. Uskon, että Kiinastakin löytyy niitä jotka kysyvät miksi meidän pitäisi säästää kun muutkaan eivät säästä. Silloin on hyvä kun pystyy näyttämään, että kyllä muut säästävät.

Innoittajani Hamilton

David Hamiltonin työt vaikuttivat ehkä eniten siihen, että kiinnostuin alastonkuvauksesta taiteena. Hamilton on tullut tunnetuksi etenkin nuorten tyttöjen kuvaajana. Kuvissaan hän on tavoittanut sen salaperäisen maailman, joka on lapsuuden ja orastavan aikuisuuden välimaastossa. Hamiltonin kuvat ovat myös herättäneet runsaasti arvostelua ja niitä on syytetty jopa lapsipornosta. En tiedä miten muualla on asian laita, mutta Lahden kaupunginkirjastosta kaikki hänen kirjansa on varastettu!

Ykkönenkö

Pitkään pidin tätä kuvaa ykköskuvanani, kenties parhaimpana alastonkuvanani. Tänä päivänä, kun olen yhä enemmän alkanut suuntautua kohti hyvä idean varassa toimivaa pelkistettyä kuvaa, en ole varma rankkaisinko tämän enää yhtä korkealle. Alkuperäinen vedos on kuitenkin säilyttänyt paikkansa olohuoneeni seinällä ja herättää yhä ihastusta niin itsessäni kuin vieraissakin.

Tämän kuvan lähtökohta on varsin tavallisen näköinen kokokuva kyljellään poseeraavasta naisesta. Ensimmäinen askel oli tehdä siitä voimakas osasuurennos. Sellainen oli mielessä jo kuvausvaiheessa ja käytin tarkoituksella herkkää filmiä jonka vielä alivalotin ja ylikehitin saadakseni näyttävän rakeisuuden. Suurentaessa käytin lisävalotusta ja varjostusta. Suunnilleen kehitysajan puolessa välissä sytytin hetkeksi valot huoneeseen, jolloin osa kuvan sävyistä kääntyi negatiivisiksi ja mustille valoille syntyi valkoinen reunus eli niin sanottu valesolarisaatio. Tunnin työskentelyn  seurauksena syntyi kuva, jossa on erikoinen, katselukulman mukaan muuttuva mosaiikkimainen pintasävy ja rakeisuuden luoma vahva tunnelma.

Kuvan laittaminen tähän resoluutiolta heikkona digikuvana ei kerro kuvan todellisesta luonteesta. Sommittelu tietysti kyllä säilyy ennallaan, sekin on mielestäni onnistunut.

Ei kansa aina tiedä

Vennamon lentävän lausahduksen mukaan kyllä kansa tietää. Ei pidä paikkaansa. Natoon liittymisestä aiotaan järjestää kansanäänestys. Siinä ei ole mitään mieltä. Liittyminen on niin monisyinen juttu, että todennäköisesti kovin moni ei vaivaudu perehtymään asioihin. Tai ei pidä sitä edes tarpeellisena vaan luottaa mielessään olevaan Nato-kuvaan. Kansanäänestyksellä saadaan mitattua ihmisten tunnetila Natoon liittymisestä. Ei mitään minkä avulla voitaisiin päättää itse liittymisestä.

Sen sijaan meillä on tässä maassa 200 ammattilaista joiden työnä on kokopäiväisesti miettiä muun muassa Natoon liittymistä. Me olemme valinneet heidät tähän työhön
joten luotetaan siihen, että he myös osaavat sen tehdä.

Valokuvistani

Olen harrastanut alastonkuvausta - Suomessa vähän tunnettua taidemuotoa - jo parikymmentä vuotta. Aihe on eräs valokuvauksen haastavimpia, ja tunnen, että olen vasta viime vuosina löytänyt oman tyylini. Kuvillani olen ollut mukana kahdessa yhteisnäyttelyssä. Sairastumiseni MS-tautiin osuukin tässä aika pahaan saumaan. Nyt kun tiedän, mitä pitäisi tehdä, en enää tahdo jaksaa. Kuvaamista tekisi kuitenkin vielä mieli yrittää, joten tarpeeksi kärsivälliset mallit ovat tervetulleita!

Neuvostoliitto tulee takaisin

Volvogradin kaupunki on ottamassa takaisin aikaisemman nimensä Stalingrad. Vanhoja neuvostoaikoja palautetaan kärsivällisesti yksi askel kerrallaan Venäjälle. Suomessa vastaava kehitys on myös alkanut. Venäjän asioista puhutaan kierrellen ja kaarrellen aikaa pelaten ja välttäen sanomasta mitään suoraan. Ennen kaikkea kartetaan päätösten tekemistä. Emmehän hyvänen aika voi mennä itse päättämään asioista ennen kuin olemme varmat  mitä mieltä naapuri on. Neuvostoliitto on taas rajan takana.

Samaan aikaan vaikutusvaltaisissa venäläispuheissa sanotaan suoraan, että Suomen Nato-jäsenyys olisi uhka Venäjälle. Onpa Suomea syytetty jopa halusta aloittaa kolmas maailmansota jos se liittyy puolustusliittoon. Tätä asennetta en oikein ymmärrä. Venäjä on Naton rauhankumppani. Jos Suomi liittyy Natoon niin Venäjästä ja Suomesta tulee siis rauhankumppaneita. Miten se vaarantaa maailmanrauhan?

Muuten olen sitä mieltä, että jäsenyysasia pitää saada eduskunnan käsittelyyn.
Ja pitää saada nyt, eikä joskus tulevalla vuosikymmenellä.

Kivihiilen käyttökö muka kasvussa

Ihmiset tietävät, että olen vihreiden jäsen. En tietenkään ole yrittänyt sitä peitelläkään, olenhan olluit muutamissa vaaleissa ehdokkaanakin. Jostain kumman syystä kahvipöytäkeskusteluissa törmään tavan takaa väitteeseen, että kivihiilen käyttö kasvaa koko ajan Suomessa. Tietysti asiaan kuuluvalla väitteellä, että se johtuu vihreiden toimista.  Niinpä tässä kuva virallisista lähteistä kivihiilen käytöstä Suomessa kuluneiden 12 kuukauden ajalta. Hyppäähän se käppyrä aina välillä ylöspäin, totta. Mutta kun laskee myös Ja vielä enemmän kuin nousee. Lopputuloksena kivihiilen käyttö on laskussa kun pitkällä aikavälillä katsotaan. Että se siitä.