Jotain tarttis tehdä eikä teeskennellä

Päivi Räsänen haluaa vaikeuttaa alkoholin saamista. Jos ostaminen tehdään hankalammaksi ja hintoja nostetaan, niin tottakai tilastot kaunistuvat. Onko muutos todellinen sopii kysyä. Tämä tie on kerran kokeiltu. Kieltolaki ei purrut, se on nähty. Nyt ei ole kyse kieltolaista, mutta menetelmät ovat samoja. Jos joku Räsäsen puuhista hyötyy niin viron-kauppa. Kun asiakkaat äänestävät jaloillaan niin häviäjä on Suomen Alko. Edellisellä tempauksellaan Räsänen sai väen kävelemään ulos kirkosta. Onko nyt Alkon vuoro?

Alkoholihaittoja saataisiin vähennettyä sillä, että tämä kansa opetettaisiin juomaan sivstyneesti. Näköjään ei haluta antaa edes mahdollisuuksia opetella.

Eläköön se yksi ääni

Vietin viikonlopun lauantain ja sunnuntain Vihreiden kuntapäivillä täällä Lahdessa. Kokouspaikaksi oli valittu Sibelius-talo. Aikaisemmin olen käynyt talossa vain orkesteria kuulemassa. Lukemani perusteella tiesin, että rakennusta arvostetaan Suomen toiseksi parhaana kokouspaikkana (ohitse menee  Tampere-talo) jonka käyttöä rajoittaa vain hyvän hotellin puute. Niinpä menin paikalle valmiiksi positiivisella mielellä.

Silti vielä yllätyin. Talo ilmoittaa tiedoissaan olevansa täysin esteetön, mutta sen kokeminen käytännössä on tämmöiselle liikuntavammaiselle huikea kokemus. Pääsin pari päivää nauttimaan normaalista elämästä ja huristelemaan sähkömopolla muun joukon mukana tilasta toiseen. Ensimmäisen kokouspäivän jälkeen lähetinkin avustajani sunnuntaiksi kotiin perheensä pariin.

Tekniikka pelasi moitteetta. En muista missään kuulleeni niin hyvää ja selkeää äänentoistoa - lieneekö mukana vaikuttamassa että Sibelius-talo on puurakennus. Vaikka ulkona oli kaunis kesäsää oli tietokoneen kuva seinätasolla niin kirkas ettei huoneita tarvinnut pimentää tai sammutella valoja.

Tärkein asia viimeksi: ruoka oli aivan mahtavaa. Tämän talon tekemisessä eivät ole miljoonat menneet hukkaan. Kiitos sille yhdelle äänelle jonka enemmistöllä valtuusto aikanaan päätti rakentamisesta.

Nyt se lähtee - pakkoruotsi kouluista

Kyllä, olen sitä mieltä että ruotsin kieli on maassamme rikkaus. Olen myös jo aiemmin kääntynyt sen pakkosyöttöä vastaan kouluissa. Kansalaisaloite asiasta on menossa eduskunnan käsittelyyn. Jos nyt jostain syystä se ei vielä johda tuloksiin niin uskon, että sen myötä ollaan kuitenkin astuttu tielle jolta ei ole paluuta. Pakkoruotsi lähtee. Kielen kannattajista osa on itsekin jo myöntänyt ettei nykykäytännöllä kielen osaaminen lisäänny. Opiskellaan sitten mitä tahansa on motivaatio avainasemassa. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.

Tässä maassa on suuri ruotsikielinen vähemmistö. Vaikka kieli onkin toinen kuin valtaväestöllä he ovat silti suomalaisia, tämän maan kansalaisia.  Ja sellaisina heillä on oikeus ajaa asioita ja tulla ymmärretyiksi äidinkielellään. Pakkoruotsin poistamisen huumassa on varottava ettei heitetä lasta pesuveden mukana. Eduskunnan suurin ongelma ei ole enää se mitä kouluopetukselle tehdään vaan se miten se tehdään. Nyt jos koskaan tarvitaan malttia tehdä hallittu muutos.

Työmies on palkkansa ansainnut - taiteilijakin

Jostain syystä ihmisten on vaikea ymmärtää, että taiteen tekeminenkin on työtä. Ja niinkuin muustakin työstä siitäkin pitää saada palkkaa. Ei esimerkiksi musiikki hyppää itsekseen levylle, vaan vaati monen ammattiryhmän aikaa ja taitoja.

Suomessa on aktiivinen ryhmä, joka vaatii yksityiselle ihmiselle oikeutta vapaaseen musiikin kopioimiseen. Hankkeesta ollaan jopa saamassa kansalaisaloite eduskunnan käsittelyyn. Uskon -ja toivottavasti olen oikeassa - että eduskunta ei juuri asialle korvaansa lotkauta. Vai ollaanko seuraavaksi saamassa aloite jolla paheksutaan maalaisten rahankeruuta ja vaaditaan, että yksityisen henkilön on saatava juoda maitoa ilmaiseksi.