Lahti Energia suosii venälästä ydinvoimaa

 Kun olin takavuosina ehdokkaana kunnallisvaaleisssa vaalikoneen eräs kysymys oli pitäisikö Lahti Energia myydä Vastasin, että ei. Ei kultamunia munivaa hanhea pidä myydä. Perusteluani ei kovin moni ottanut tosissaan, koska yhtiöllä ei tuolloin mennyt kovin hyvin. Tietämättäni tulin lausuneeksi profetian. Tänä päivänä Lahti Energia tahkoo kuusinumeroista tulosta. Se sai jopa konkari Matti Katajan toivottamaan sosiaalisessa medassa nastolalaiset eli uudet lahtelaiset mukaan ensi vuonna voitonjaolle.


Itse ostan Lahti Energialta tuulisähköä ja olen yhtiön tyytyväinen asiakas.Varsinkin kun hintaneuvotteluja aina on voitu käydä rakentavassa hengessä. Nyt kuitenkin paratiisista on löytynyt käärme. Vastustan venäläisen ydinvoman rakentamista Suomeen. Lahti Energia puolestaan Fennovoman osakkaana kannattaa sitä. Moni neuvoo vaihtamaan sähköyhtiötä. Siitä ei ole mitään hyötyä. Puolikas laskusta eli sähkön siirto menisi edelleen lahtelaiselle yhtiölle. Fennovoimaan teko ei kohdistuisi lainkaan. Ajatuksena tietysti on, että jos tarpeeksi moni lähtee voimayhtiö alkaa miettiä mukana oloaan Fennovoimassa. En usko, että niin käy.Parempi on säilyä kotipaikkakunnan yhtiön asiakkaana ja yrittää muuten vaikuttaa siihen, että Fennovoimasta erotaan. Nyt on meneillään vaalivuosi, ja tässä on yksi kysymys mitä voi tivata ehdokkailta.

Yhteen mennään - niukasti

Tiukkaa ääestystä osattiin odottaa, mutta silti yllätti kuinka täpärällä olitiin. Lahden valtuusto oli yhdistymisestä liikuttavan yksimielinen, mutta Nastolassa kaikki jäi yhden äänen varaan.

 Tämä asettaa paineita tulevaisuudelle. Yhdistymisessä on edettävä järkevin askelin. Pienellekin lipsahdukselle löytyy varmasti kritisoijia.

Kun Soininvaara aikoinaan teki Päijät-Hämeeseen laajan yhdistymissuunnitelman hän jätti ehdottamatta Lahden ja Nastolan liittymistä. Toteutuessaan alueen kahden vahvimman kunnan yhdistyminen olisi väärin muita kohtaan, hän perusteli. Nyt se siis kuitenkin tapahtuu, saas nähdä mitä seuraa.

Niin että miksi

On tyhmää, että ihmiset eroavat kirkosta. Valtio sieltä pitäisi pois potkia.

Minulta on kovasti kyselty miten päädyin kannattamaan kirkon ja valtion erottamista toisistaan. En ole ateisti tai vapaa-ajattelija. Enemmänkin minut on tunnettu vuosikymmenien ajan kirkollisesta harrastuksesta, ensin seurakuntanuorena ja sitten luottamustehtävissä. Joten miksi siis kirkon mies haluaa kirkon ja valtion erilleen.

Pääsyy on se, että uskon sen olevan pitkällä tähtäyksellä kirkon etu. Valtio on taakka, joka estää kirkkoa kehittymästä riippumattomana uskonyhteisönä. Meillä kirkko on jäsentensä aktiivinen yhteisö vain teoriassa. Aktiivisuuden näkee niin sunnuntain jumalanpalvelusten väkimäärässä kuin kirkkovaalien äänestysinnossa. Vaikka kirkon työtä ei kuulukaan mitata kävijämäärillä, niin jotain se kertoo yhteisössä vallitsevasta hengestä.

Juuri tuon hengen ja asenteen paranemista on Ruotsin kirkossa kehuttu valtiosta eroamisen jälkeen. Pidemmällä vielä ollaan Yhdysvalloissa, jossa laki on nimenomaan kieltänyt yhteyden valtion ja kirkkojen välillä. Jumalanpalvelukset pullistelevat väkeä ja kirkkojen jäsenmäärät tekevät uusia ennätyksiä. Haluan, että Suomessakin kirkko kehittyy tähän suuntaan. Se ei onnistu valtion kainalossa.

Ei erosta helppo tule. Ruotsissa ensimmäinen kymmenen vuotta ei ole ollut tarpeeksi pitkä aika pölyn laskeutumiseen. On turha odottaa, että kehitys olisi Suomessa sen helpompaa. Yksi asia kuitenkin on varmaa: ero tulee ennen pitkää, haluttiin sitä kirkon piirissä tai ei. Suomi maallistuu koko ajan kiihtyvään tahtiin. Lapsia jätetään kastamatta, kirkkohäät menettävät suosiotaan ja kirkosta eroaminen sen kuin kiihtyy. Tämä maa tarvitsee kirkon, johon kuuluminen on iloinen asia.

Ei Jumala tarvitse puolustajaa

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö haluaisi poistaa jumalanpilkan rikoslaista. Tätä hän perustelee sananvapaudella. Uskontojakin on saatava arvostella, hän kirjoittaa.

Presidentin veljenpojalla menevät tässä puurot ja vellit sekaisin. Sananvapaus ei ole sama asia kuin sanomisen vapaus. Esimerkiksi toisen kunniaa on nykymaailmassa helppoa loukata julkisesti. Meikäläinen sananvapaus mahdollistaa sen. Kunnian loukkaamisesta saa kuitenkin rangaistuksen. Sananvapaus ei tarkoita sanomisen vapautta.

Jumalanpilkkalakia ei ole tehty Jumalan puolustamiseksi. Oikeastaan tuntuisikin aika hassulta jos kaikkivaltias tarvitsisi maallisia lakeja suojakseen. Kyse on siitä mihin suurin osa suomalaisista uskoo. Jumalan pilkkaaminen pilkkaa heitä ja heidän arvomaailmaansa. Ei tällaiseen pilkkaan kannata ryhtyä enempää kuin kunnian loukkaamiseenkaan.

Viljon päivän jännitysnäytelmä

Viljon päivänä eli 27. tammikuuta tänä vuonna päätetään kahden kunnan tulevaisuudesta. Tuolloin valtuustot niin Lahdessa kuin Nastolassakin päättävät kuntien yhdistämisestä. Omasta mielestäni neuvottelut ovat menneet juuri oikeaan suuntaan. Alusta alkaen olen toivonut radanvarsikuntien Lahden ja Nastolan yhdistymistä. Hollolan olen halunnut ulos liitoskuvioista, niinkuin nyt näyttää käyvänkin.

Mutta liittyväkö Lahti ja Nastola todella onkin sitten kopkonaan toinen juttu. Todennäköisesti Lahden valtuusto hyväksyy liitoksen. Nastolassa ennakkotietojen mukaan äänet ovat menossa kannattajien ja vastustatajien kesken jokseenkin tasan. Lopullinen päätös voi olla yhdestä tai kahdesta äänestä kiinni.

Yhä ihmettelen liitosasiassa sitä miksi Nastolan on luovuttava omasta nimestään ja uutta kuntaa kutsutaan Lahdeksi. Kompromissi nimessä saattaisi tuoda enemmän nastolalaisia valtuutettuja asian puolelle.

Ei hymyilytä enää

Pariisin uutiset ovat järkyttäviä. Kun akanaan oiin Ylellä hommissa niin siellä tarvittiin elektronisia avaimia koko ajan talon sisälläkin liikkumiseen. Pääsääntöisesti kerrosten ja osastojen väliovet ja käytävät olivat suljettuja. Sillä varauduttiin terrori-iskuihin, sanottiin. Hymyilytti silloin, mutta eipä hymyilytä enää.

Ehkä keskusta tarvitsee rahansa

Kysyin kaksi vuotta sitten tässä blogissa  miksi meidän jotka asumme muissa kaupunginosissa pitää antaa rahaa keskustan kehittämiseen. Eli sellaisen kaupunginosan, jonka toiminnot ovat hiipumassa ja jonne ihmisillä on yhä harvemmin asiaa. Väheneviä kävijämääriä varten ollaan muun muassa rakentamassa hulppea pysäköintikellari torin alle.

Kahdessa vuodessa on moni asia muuttunut. Tärkeimpänä se, että keskustaan on valmistumassa melkoisesti uusia asuntoja. Kun alueen asukasmäärä kasvaa on siitä seuraksena monenlainen elpyminen. Tulevaisuudessa saattaakin ostosreissu taas suuntautua yhtä hyvin keskustaan kuin ympäröiviin kauppakeskuksiin.

Samalla alkaa paljastua mihin sitä pysäköintikellaria lopuksi tarvitaan. Ei keskustaan suuntautuvalle liikenteelle, vaan siellä asuville ihmisille. Suuret rakennusliikkeet ovat tässä ajaneet asiansa hienosti: yhteiskunta rakentaa heidän puolestaan tarvittavat tilat.

Kasvavien asukasmäärien myötä toriparkista saattaa vaikka tullakin kannattava. Tosin en siihen kyllä edelleenkään usko. Kun kyse on yhteisistä verorahoista niin toivottavasti olen väärässä.