Tyler Keeler pyrkii kerralla valmiiseen kuvaan

Tyler Keeler jälkikäsittelee kuviaan mahdollisimman vähän.
"Kuvaan mielelläni ulkona aina kun olot sen sallivat.  Malleja pyydän välttämään raskasta meikkiä ja kuvaan luonnon valossa. Vaikka kuvaan digitaalisena en käytä sen kummempia tehokeinoja kuin perinteisessä pimiötyöskentelyssäkään. Tavoitteenani on, että kuva on jo kuvaushetkellä valmis", Keeler kertoo.

Keeler valmistui vasta hiljan Bostonin yliopistosta, mutta on ollut aktiivisesti mukana julkaisu- ja näyttelytoiminnassa jo vuosien ajan. Perinteisten nettisivujen lisäksi hänet löytää myös Facebookista.

Toivottavasti tämä muistetaan

Hallituspuolueiden suosio laskee laskemistaan. Etenkin Perussuomalaisten, jotka saisivat vain puolet viime vaalien äänistä jos vaalit pidettäisiin nyt. Suosion lasku on täysin ansaittua. En tiedä onko Suomen historiassa ollut toista yhtä moraalitonta hallitusta.  Se näkyy tavassa jolla on kohdeltu yhteiskunnan heikompiosaisia. Mutta muistavatko suomalaiset sen vielä seuraavissa vaaleissa onkin jo toinen kysymys. Poliittinen muisti on joskus maassamme aivan rasittavan lyhyt. Toivottavasti ei nyt ole. Suomessa tämän hallituksen aikana harjoitettua politiikkaa ei pidä ikinä antaa anteeksi.

Michael Ezra

Michael Ezra syntyi Georgian pääkaupungissa Tbilisissä. Kuvaajan  uransa hän aloitti 1999. Jo neljä vuotta myöhemmin hänen taitonsa alastonkuvaajana tunnustettiin laajalti. Hänen klassinen kuvaustyylinsä sai runsaasti kehuja sekä innostuneita seuraajia. Ezran kuvia leimaa selkeys ja täydellisyyttä hipova sommittelu - samoja asioita joista hän on saanut myös tunnustusta maisemakuvaajana.

Ezran nykyinen kotipaikka on New York. Kuvia on yksityiskokoelmissa muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Hollannissa, Saksassa ja Venäjällä.

Voi pyhä yksinkertaisuus

Alan epäillä, että maahanmuuton vastustajilla on jokin tauti. Se panee muuten mukavat ja järkevät ihmiset kieltäytymään kuuntelemasta ja toistamaan pakonomaisesti samoja puheita. Kirjoitin toissapäivänä blogissani taas naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa. Aihe on meidän yhteiskuntamme syöpä, josta on pidettävä ääntä niin kauan kunnes sille aletaan tehdä jotakin. Kuinka ollakaan heti kun kirjoitukseni oli julkaistu maahanmuuton vastustajat hyökkäsivät sitä vastaan. Todisteltiin muun muassa kuinka maahanmuuttajien keskuudessa raiskausprosentti on paljon suurempi kuin kantaväestön. Ikään kuin näillä asioilla olisi jotain tekemistä toistensa kanssa. Vai luulevatko maahanmuuttokriittiset että jos mamujen tekemiä raiskauksia ei olisi, niin tuhat suomalaista raiskaajaa lopettaisi tekonsa saman tien. Vai onko kaiken takana se, että keskustelu varsinaisesta aiheesta halutaan kiertää. Ja aihehan on se, että Suomessa tehdään joka vuosi yli tuhat raiskausta. Ja se on yli tuhat raiskausta liikaa.