Posti pitää pelastaa

Kirjoitin toissa vuonna, että painettu uutislehti tekee kuolemaa. Olen yhä sanojeni takana. Kuoliniskun on antanut sähköinen viestintä joka kerää niin lukijoita kuin ilmoittajiakin. Nyt sähköinen tiedonkulku on pistänyt polvilleen toisenkin instituution: postin. Posti (Itella ei istu minulla suuhun) aikoo lopettaa työt joka seitsemänneltä jakajalta.

Aie on täysin ymmärrettävä. Kun kerran jaettavaa ei ole, miksi pitää ihmisiä töissä. Näennäisesti oikea, mutta käytännössä väärä johtopäätös. Äskettäin julkisuudessa puhuneen jakajan suulla: vaikka olisi yksi kirje niin jonkun se on kannettava. Säästämiselle on pohdittu muitakin keinoja. Esimerkiksi sitä pitääkö kaikkien arkipäivien olla postipäiviä. Jaetaan posti vain kolmena päivänä viikossa.

Hölmöä puhetta. Kyllä postin kulku on osa meidän yhteiskuntaamme. Kultturiimme kuuluu, että kirje tai paketti menee perille ilman ylimääräisiä viivytyksiä. Se on yhtä luonnollista kuin televisio tai koulunkäynti. Nekin yhteiskunta maksaa, koska niiden katsotaan kuuluvan asiaan. Samalla tavoin yhteiskunnan kuuluu huolehtia postista. Postin ei tarvitse olla voittoa tuottava laitos, ei edes pärjätä omillaan. Postin ei kuulu kantaa huolta rahasta, vaan postia.

Onko terve järki julistettu pannaan ministeriössä

Ministeri Susanna Huovinen haluaa korottaa alkoholin verotusta. Toisin sanoen tukea Viron viinarallia. Kuka tahansa pystyy terveellä järjellä näkemään mihin korotukset johtavat. Jo nyt Virosta tuodaan viinaa kotimaisen ravintolamyynnin verran. Panimot irtisanovat väkeä. Vähentynyt myynti uhkaa etenkin haja-asutusalueitten kauppoja. Kuka jakaisi sitä tervettä järkeä myös ministeriöön?

Lukio, uskonto ja historia

Työryhmä teki täysin älyvapaan esityksen, jonka mukaan lukion voisi käydä läpi historian oppikirjaa avaamatta. Onneksi vastaanotto oli joka puolella niin tyrmistynyt, että esityksellä tuskin on läpimenemisen mahdollisuuksia. Lukio on yleissivistävä oppilaitos. Sen läpi käyneellä on oltava kohtalaiset tiedot niin maailman kuin Suomenkin historiasta. Vastalauseitten ryöppy, jonka äskettäinen televisiosarja "Suomi on ruotsalainen" herätti, osoitti hyvin miten huonosti historia nykyisin tunnetaan.

Ministeri Erkki Tuomioja huomautti keskusteluun aivan osuvasti, ettei historiaa tuntematon voi myöskään nähdä tulevaisuuteen ja ottaa sitä haltuunsa. Samalla hän myös tuli päästäneeksi suustaan sammakon kun ehdotti historian sijaan uskonnon opetuksen poistamista. Nimittäin uskonnon opetusta puoltavat juuri samat asiat joilla hän puolustelee historian opetusta.

Uskonnon opetushan ei ole tunnustuksellista. Luterilaisella uskonnolla on kuitenkin ollut todella keskeinen rooli maamme historiassa. Se on vaikuttanut lähes kaikkeen lainsäädännöstä tapakulttuuriin ja näkyy niin kalenterissa kuin ihmisten nimissä. Kirkko puolestaan on ollut edelläkävijä monissa asioissa koulutuksesta alkaen. Näistä asioista kertominen kuuluu yleissivistävälle oppilaitokselle siinä kuin muukin menneisyys.

Lukion taso täytyy säilyttää. Siihen ei päästä yrittämällä pyyhkiä pois tieto menneisyydestämme.

Taas jatketaan

Joulun jälkeen elämä jatkuu, samoin nimien keruu. Allekirjoita ja kerro eteenpäin:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/649

 

Miksi uusi on aina niin vaikeaa

Ollilan työryhmä esittää, että autovero perittäisiin auton käyttämisestä, ei omistamisesta. Siitä seuraisi muun muassa, että uusien autojen hinnat laskisivat keskimäärin 7 000 euroa. Suomessakin saataisiin ikäloppuun autokantaamme nuorennusta. Mielenkiintoiselta tuntuu myös mahdollisuus itse vaikuttaa veron määrään. Nykyisin autolle lätkäistään tietty vero ja sillä hyvä. Ollilan mallissa vero perustuu ajettuun matkaan, joten sen määrää voi itse säädellä. Kuitenkaan niiden ei tarvitse kärsiä, joille auton käyttö on välttämättömyys. Nykyisellä tekniikalla asia on helppo ottaa huomioon.

Varmasti mallissa on monenlaisia kohtia, jotka vaativat tarkkaa viilaamista. Jo ennen kuin siihen on päästy on Suomessa noussut voimakkaita äänensävyjä joissa tuomitaan malli sitä edes kokeilematta. Miksi meille uudet asiat ovat aina niin vaikeita?