EU:n arvostelijoiden mukaan Suomea johdetaan Brysselistä käsin eikä Suomella ole sananvaltaa EU:n asioissa. Käydyt Kreikka-neuvottelut osoittivat aivan toista. Suomi piti tiukkaa linjaa lisälainan antamista vastaan ja nousi asiassa kansainvälisiin otsikoihin. Tätä kirjoitettaessa pallo on väliaikaisesti siirtyunyt Kreikan hallitukselle ja parlamentille, jonka jälkeen lainapuheita taas jatketaan. Jos Suomi ei taivu asiassa se merkitsee suurella todennäköiosyydellä Kreikan lentämistä ulos eurosta. Sääntöjen mukaan lainapäätökseen tarvitaan kaikkien EU-maiden yksimielinen päätös. Suomi ei siis ole sivustakatsoja, vaan istuu nyt aika paljon päättäjän paikalla.
EVM:n säännöt sisältävät kuitenkin kriisipykälän, jonka mukaan
hätälainaohjelma voidaan päättää määräenemmistöllä. Tähän ryhdytään, jos komissio ja
Euroopan keskuspankki katsovat sen olevan rahoitusjärjestelmän vakauden
kannalta tärkeää. Monet kansainväliset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että mahdollisen Kreikan eron vaikutuksia on liioiteltu. Päinvastaisiakin mielipiteitä toki on, mutta hätälainaohjelman käyttö ei joka tapauksessa näytä yhtään itsestään selvältä.
Mitäkö mieltä olen tästä kaikesta. Sitä mieltä, että kyllä pulassa olevaa pitää koittaa auttaa. Jos muut haluavat vielä kerran ojentaa käden Kreikalle niin ei se anna meistä kovin ruusuista kuvaa jos jatkamme häiriköintiä sitä vastaan. Jos jonain päivänä olemme itse avun tarpeessa niin miten meihin mahdetaan silloin suhtautua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti