Luulin, että meikäläisen armeijapohdinnat ovat taakse jäänyttä elämää. Vaan eivätpä ole. Oma poika
lähestyy kutsuntaikää ja aikoo vakaasti mennä armeijaan. Kun vielä törmäsin kasnsalaisaloitteeseen asevelvollisuuden lakkauttamisesta oli pakko ryhtyä miettimään asiaa. En allekirjoittanut aloitetta. Uskon, että armeija on oltava. Ja pidän aika todennäköisenä että Suomessa paras tapa järjestää asia on asevelvollisuus. Siihen myötätuntoni sitten loppuukin. Tilastot paljastavat mielenkiintoisia asioita. Epäkohdista suurimmalta tuntuu se, että asevelvollisuusikäisistä suomalaisista yli puolet ei käy armeijaa. Meillä on muka yleinen asevelvollisuus, mutta se on kaukana yleisestä ennen kuin kaikki käyvät sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti