Itärajan lähellä ei juuri ruotsinkielisiä tapaa. Yhteistyö rajan yli on kuitenkin vilkasta ja kaduilla kuulee yleisesti venäjää. Monin paikoin alettiin kysellä olisiko lapsille mielekkäämpää opettaa koulussa venäjää ruotsin sijaan.
Tällaiset ajatukset valtio toppasi heti alkuunsa. Sillä ei ole väliä mitä kieltä rajan lähellä olisi hyvä osata, ruotsin opiskelu kuuluu pakollisena koulujen opetusohjelmaan. Siitä ei voida antaa lupaa poiketa, koska silloin oppilaat eivät olisi Suomessa tasa-arvoisessa asemassa.
Pakkoruotsi siis estää opiskelemasta venäjää. Tähän saakka keskustelu on pyörinyt lähinnä pakkoruotsin mielekkyyden ympärillä, mutta nyt pakosta aiheutuu selvää haittaa. Olen tähän saakka ollut hienokseltaan ruotsin opiskelun kannattaja, mutta en enää. Järkevä teko olisi nyt purkaa pakko ja antaa oppilaiden itse valita kielensä. Uskon, että tämä lisäisi venäjän ohella toisenkin Suomelle tärkeän kielen, saksan, opiskelua.
Pakkoruotsi on aika pitkälle poliittinen kysymys. Nyt tarvitaan rohkeutta hypätä menneestä nykyaikaan ja miettiä asiassa maan etua.
Pakkoruotsin poistajia pelotellaan. Jos siitä luovutaan, tilalle tulee pakkovenäjä. Tämä kiepsautus on tahallista harhaanjohtamista. Jos ruotsin rinnalle vapaasti valittavaksi laitetaan venäjä, kysymys ei ole pakkovenäjästä. Pakollinen vieras kieli on oikeampi nimitys. Tässä kohtaa voisi vaihtoehtoja olla enemmänkin. Suomalaisten etelä-Euroopan ahkeraa matkailua ajatellen pakollisen vieraan kielen yksi vaihtoehto voisi olla espanja. Myös voisi ajatella, että kolmas kieli olisi kokonaan vapaaehtoinen. Silloin tarjonta voisi olla vaihtelevampaa.
VastaaPoistaKielitaitoinen Suomi syntyy erilaisten vapaasti valittavien vaihtoehtojen kautta.
Pakkoruotsihan on puhekieloen ilmaisu, virallinen nimi on toinen kotimainen kieli. Sen osaamista vaaditaan virkamiehiltä, jolla perustellaan että sitä pitää opettaa kaikille.
VastaaPoistaEi sitä ainakaan perustuslaissa toiseksi kotimaiseksi sanota. Mistä se semmoisen nimityksen on mahtanut saada? Kotimaisia kieliä voisi olla useampia, vaikkapa saame, viittomakieli ja romani suomenruotsin lisäksi. Kielilainsäädäntö pitäisi uusia kauttaaltaan. Semmoinenkin maininta kuin "kansalliskieli" on tarpeeton. Sitäkin käytetään keppihevosena kaksikielisyyttä puolustettaessa. Yksikielisyys on ainoa oikea vaihtoehto, kun suomea puhuu yli 90% kansasta, ja loputkin järkevät ihmiset osaavat sitä.
PoistaKotikaupungissani Lahdessa on enemmän venäjän- kuin ruotsinielisiä.
VastaaPoista