Karrankin osasin ennustaa oikein: työryhmä on päätynyt suosituksissaan kuntaliitoksista aika samoille linjoille kuin Soininvaara aikanaan. Työryhmä esittää, että maakunnassa aletaan miettiä Lahden, Hollolan, Orimattilan, Nastolan, Asikkalan, Padasjoen ja Hämeenkosken yhdistämistä. Pois ei suljeta sitäkään mahdollisuutta, että Heinola otettaisiin myös mukaan. Eli ympäri käydään ja yhteen tullaan. Jos Orimattila unohdetaan, niin eikös tästä kerran jo ole päätetty. Silloin oltiin vapaaehtoisesti liikkeellä, nyt ollaan hiljaisen pakon edessä. Vaikka työryhmä kohteliaasti puhuukin selvitysten aloittamisesta, niin kyllähän kaiken tarkoitus on selvä: ymmärtäkää etunne ja lyökää hynttyyt yhteen.
Soininvaaran esityksessä pyrittiin säilyttämään lähidemokratia erityisillä kaupunginosavaltuustoilla, joita uuteen kuntaan perustettaisiin. Demokratian säilyminen on suurin kynnyskysymys nytkin. Sen toteutuminen on nykyisen kokoisessakin Lahdessa joskus vähän kyseenalaista. Miten käy sitten, jos rajat pullahtavat yhtäkkiä esityksen mukaisiksi.
Kaksi asiaa liitoshankkeessa on varmaa. Se on syksyn kuntavaalien pääteema ja siitä käydään edellisen liitoshankeen tapaan tosi tunnepohjainen keskustelu. Viimeksi mainituun voinkin jo heittää ensimmäisen kannanoton. Edellisen liitoskeskustelun aikana Hollolasta kaikui pöyristyttäviä mielipiteitä ja suoranaista öykkäröintiä. Silloin minulle syntyi mielikuva, että noita ihmisiä en halua mukaan päättämään yhteisistä asioista. Samalta tuntuu yhä edelleen. Jos mahdollista, jätetään Hollola ulos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti